Sana fibromyalgia tarkoittaa kipua lihaksissa ja kuitukudoksessa eli nivelsiteissä ja jänteissä. Fibromyalgialle on ominaista tuki- ja liikuntaelinten kipu sekä tuskallinen tunne painettaessa tietyistä kipupisteistä.
Fibromyalgiassa tunnettava kipuoire vaikuttaa samanlaiselta kuin nivelten aiheuttama särky, mutta se ei kuitenkaan ole niveltulehdus.
Fibromyalgia on nykyään hyvin yleinen sairaus ja yhä useammat tunnistavat sen oireita kehossaan. Väestöstä noin 2% – joidenkin arvioiden mukaan jopa 6 %- kärsii fibromyalgiasta. Suomen oloissa laskelma tuottaisi noin 220 000 – 320 000 fibromyalgiapotilasta.
Yleisimmin oireita ilmenee naisilla. Oireet voivat olla suoranaisesti fibromyalgiaan liittyviä tai siihen usein liittyvien muiden sairauksien aiheuttamia oireita.
Tällä hetkellä voidaan sanoa, että fibromyalgia on haaste lääketieteelle, taudinkuvan ja oireiden ollessa erittäin vaihtelevia. Eri potilailla esiintyvät jotkin oireista, mutta he eivät kärsi kaikista taudille tyypillisistä fibromyalgiaoireista.
Tavallisiin fibromyalgiaoireisiin liittyvät yliherkkyys kivulle ja mielialanvaihteluille, joita fibromyalgia aiheuttaa sitä sairastaville. Nämä ovat kaksi tyypillisintä oiretta, jotka fibromyalgiaa sairastavat joutuvat kohtaamaan.
Lihasjäykkyys
Yleisesti voidaan sanoa, että fibromyalgiaan kuuluvat poikkeavanlaiset kiputuntemukset. Kipu esiintyy ärsykkeinä tietyissä kehon pisteissä, joissa tavallisesti ei ilmene kipua.
Kehossa ilmenevän kivun lisäksi, hyvin usein fibromyalgiaan liittyy muutoksia lihasten toiminnassa.
Lihakset on pahimmillaan aamulla, kun fibromyalgiapotilas yrittää nousta ylös sängystä. Jaloissa ja käsissä saattaa tuntua tulehduksen kaltainen oire.
Raajoissa ilmenevä pistely on yleistä. Monesti puutumisen kaltainen pistely esiintyy käsissä. Toisaalta fibroa sairastavat henkilöt usein tuntevat etteivät ole saaneet levättyä, vaikka ovat olleet levossa useiden tuntien ajan.
Fibromyalgiassa ilmenevään kipuun kuuluu se, että vaikka potilas olisi lepotilassa, hän ei koe että kipu hellittäisi. Päinvastoin levon jälkeen saattaa vaikuttaa, että särky on vain pahentunut.
Lääkärin kysyessä kivuista, fibromyalgiaa sairastava yleensä toteaa että “joka paikkaan koskee”. Tämä on yleinen kivunkuvaus potilailla. Toisinaan voi olla polttava tai epämukavuuden tunne eri puolilla kehoa. Kipu vaihtelee yleisesti vuorokauden, tehtyjen aktiviteettien, ilmastonvaihtelun, unettomuuden tai stressin mukaan.
Monet fibromyalgiapotilaista havaitsevat että oireet ovat voimakkaampia niinä päivinä, jolloin ilmanala on pilvinen ja matalapaineinen.
Samalla lailla lihasjäykkyyttä pahentavat unettomuus ja stressi. Monesti potilaat eivät saa nukuttua hyvin yön aikana, mutta aamun tunteina kipuja voi lievittää ja silloin voisi nukkua paremmin. Aiheuttaa ristiriitaisia tilanteita, kun aamutuimaan pitäisi aloittaa normaalit päivän toimet ja lähteä töihin, opiskelemaan jne. mutta keho haluaisi nyt levätä.
Kun unta ja lepoa ei saa tarpeeksi se puolestaan tuottaa stressiä, joka pahentaa lihaskipua ja -jäykkyyttä. Näin fibromyalgiapotilaat joutuvat usein kivun ja stressin kierteeseen, jotka ruokkivat toinen toisiaan.
Niinpä yleisen kivun lisäksi potilaat kärsivät lähes poikkeuksetta kroonisesta väsymyksestä, unihäiriöistä, ahdistuneisuudesta ja stressistä.
Myös aiemmin aktiivisesti normaaleissa päivärutiineissa toimineet henkilöt havaitsevat, että sairastuttuaan fibromyalgiaan he eivät enää jaksa toimia kuin ennen. Jopa normaalit kodin askareet, kuten siivoaminen tai pyykinpesu saattavat nyt aiheuttavat totaalisen väsymisen.
Monesti yleisimpiin oireisiin luetaan lihasjäykkyys, erityisesti aamuisin. Fibromyalgiaa sairastavalta voikin kulua jopa 15 – 30 minuuttia noustakseen pikku hiljaa ylös sängystä.
Turvotuksen tuntemukset ovat yleisiä. Erityisesti käsissä ja jaloissa tuntuu turvotusta, mutta myös samanlaista pistelevää tunnetta kun raaja on puutunut.
Myös päänsäryn kerrotaan on yleisempää fibromyalgiapotilaille.
Naispotilailla on myös yleisesti lisääntynyttä kuukautiskipua.
Lisäksi paksusuolen ärsyyntyminen liittyy taudinkuvaan. Samoin kuin helposti kuivuvat suu ja silmät.
Vatsakivut
Monilla fibromyalgiapotilailla ilmenee vatsavaivoja. Usein aikaisin aamusta. Jopa 70 prosentilla potilaista esiintyy ärtyvän suolen oireyhtymää, eli IBS (Irritable Bowel Syndrome).
Tämä vaikuttaa suolistoon ja erityisesti äärimmäisen herkäksi se tekee lihassupistukset paksusuolessa. Kehosta poistuvat jätteet suoliston välityksellä. Ärtyvän suolen oireyhtymästä potevilla henkilöillä usein on yliaktiivinen suoliston toiminta, joka aiheuttaa jatkuvia supistuksia.
Niinpä usein ilmenee vatsavaivoja, jotka helpottavat wc:ssä käynnin jälkeen. Myös tarve käydä ulostamassa tihenee. Usein suoliston toiminta vaihtelee ummetuksesta ripulointiin.
On ilmeistä, että fibromyalgia lisää mahdollisuutta sairastua IBS oireyhtymään ja päinvastoin. Eräiden teorioiden mukaan molemmat sairaudet ovat seurausta puutteellisesta levosta, jolloin aivot prosessoivat kivusta johtuvia signaaleja. Tällöin näillä potilailla aivot reagoivat kiputiloihin paljon normaalia voimakkaammin.
Jos tällaisia vatsakipuja ilmenee fibromyalgian yhteydessä, on niistä syytä mainita omalle lääkärille mahdollisimman pian. On olemassa mahdollisuus, että ne viittaavat johonkin toiseen sairauteen, jota hoidetaan muulla tavoilla kuin fibromyalgiaa. Suolisto- ja ruoansulatusvaivoihin kun on aivan omat hoitomenetelmänsä.
Jatkuvia päänsärkyjä?
Fibromyalgia on krooninen sairaus, johon liittyy jatkuva kipu ja väsymys. Myös päänsärky on yksi yleisimpiä fibromyalgiaoireita. Jopa puolella fibromyalgiapotilaista se on toistuvaa, lähinnä migreeniä.
Havainto on johtanut siihen päätelmään, että fibromyalgialla ja migreenillä voi olla joukko yhteisiä tekijöitä. Näihin tekijöihin summataan mm: muutokset tietyissä välittäjäaineissa hermostossa, kuten serotoniinissa.
Melatoniinin eritykseen vaikuttavat hormonaaliset muutokset. Sekä hippokampuksen ja aivolisäkkeen toimintaan kuuluvat hormonit. Immunologiset häiriöt tai muutokset mitokondrioissa kutsutussa solujen osissa ovat osa taudinkuvaa.
Kaikki edellä mainitut muutokset vaikuttavat sekä fibromyalgiaan että migreeniin.
Migreenin diagnoosi on yksinkertainen ja se toteutetaan kansainvälisesti hyväksytyillä diagnoosi kriteereillä. Jos potilas täyttää nämä kriteerit eikä muita neurologisia poikkeavuuksia löydy, ei ole tarvetta tehdä muita migreeniä diagnosoivia kokeita.
Fibromyalgiasta kärsivillä henkilöillä on tarpeen myös arvioida mahdollisuus anemiaan, kilpirauhasen häiriötoimintaan, uniapneaan, reumatismiin, masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön. Jos näitä ei asianmukaisesti diagnostisoida, niiden oikeanlainen hoito voi jäädä puuttumaan fibromyalgian hoidon taustalle.
Päänsäryn aste voi vaihdella lievästä ärtymyksestä ja jännityksestä kovaan migreeniin. Syynä saattaa olla sairauden aiheuttama unihäiriö sekä ruoansulatusongelmat. Siksi voidaan sanoa että fibromyalgiaoireet ja -kivut ruokkivat toinen toistaan ikävällä tavalla.
Fibromyalgiapotilaan tila vaikeutuu entisestään, kun hän joutuu kamppailemaan usein toistuvia päänsärkykohtauksia vastaan.
Yleisesti särky esiintyy myös silmien takana sekä sykkeenä päässä. Se voi aiheutua tai pahentua silloin, kun potilas on väsynyt tai nälkäinen.
Monesti särky ei vaivaa ainoastaan pään alueella. Useimmiten se säteilee alemmas kaulaan ja hartioihin. Tämä on hyvin tavanomaista fibromyalgiapotilaiden päänsärylle.
Lisäksi lihasjännitys voi laukaista kivuliaan päänsäryn, joka tuntuu aina leuassa saakka. Joskus kivussa voi tuntea ikään kuin sydämen lyönnit tai pulssin sykkeenä pään alueella.
Migreenikohtaukset ovat myös tavanomaisia fibromyalgiapotilailla. Huimaus, ärsyyntyminen vilkkuvista valoista, herkkyys kirkkaalle valolle ja pahoinvointi ovat selkeitä migreenin oireita. Kipuun voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua sekä herkkyyttä koville äänille. Henkilöt, joilla on fibromyalgia, ovat tavallista alttiimpia migreenille.
Fibromyalgian tavoin usein sen mukanaan tuomaa voimakasta päänsärkyä ei voida kokonaan ennaltaehkäistä. Tämä puolestaan voi aiheuttaa masennusta ja turhautumista. Monesti se aiheuttaa potilaille yleistä kiinnostuksen puutetta osallistua sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa. Se onkin eräs tyypillinen oire ja seuraus epämukavuutta aiheuttavasta fibromyalgian päänsärystä.
Fibromyalgiaan liittyvä päänsärky ei välttämättä ilmene samalla tavalla, vaan se voi ilmentyä yhdistelmänä eri tyyppistä särkyä.
Apua diagnoosiin kannattaa pyytää lääkärin vastaanotolta.
Lue lisätietoa: Minkälaista hoitoa sairauteen on olemassa >>